Syttyi elämän syksyyn
jo melkein elettyyn
valoilmiö loistava
säteillen lohduttava
kuin hyväillen
sanoilla lämpimillä
murheita poistavilla
valaisten synkkyyden
valolla auringon.
Loisti illassa elämän
hämärän pimeän
valo taivaan tähden lailla
varjoisuuttakin vailla
kuin kynttilä
valoaan lepattaen
liekillään lämmittäen
syksyistä elämää
hiljalleen katoavaa
Elon illassa viivähti
vain hetken tuo tähti
valaisten tuikkien
ikävän karkoittaen
kuin nostaen
aurinkoon lämpimään
uudelleen elämään
ja poistaen syksyiset
pimeät varjotkin
Sammui elämän hiljaisen
jo aivan hämyisen
kirkkaus valoineen
aurinkona loistaneen
pois kadoten
pilviin tummuviin
ja hiipuen hiljaksiin
syksystä elämän
jo melkein eletyn.
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)